VUOROVAIKUTUKSEN, TIIMITYÖN JA JOHTAMISEN KEHITTÄMINEN

MIKSI TARVITSEMME VUOROVAIKUTUKSEN, TIIMITYÖN JA JOHTAMISEN KEHITTÄMISTÄ?

Tämän päivän työyhteisöt niin teollisuudessa kuin julkisessa hallinnossa ovat tulleet entistä vaativimmiksi. Työn luonne on muuttunut korostaen yhä enemmän asiantuntijuutta ja oppimista. Eri organisaatioissa laaditaan henkilöstötilinpäätöksiä ja osaamiskartoituksia.  Kehittämisessä korostuvat korkea laatu, organisaation oppiminen ja osaamisen johtaminen.

Laajan asiantuntijuuden lisäksi keskeiseksi on tullut vuorovaikutustaitojen osaamisen merkitys. Työ ei enää ole yksin tekemistä – paneutuminen vain oman tehtävämme suorittamiseen ei riitä. Yritysten uudet prosessiorganisaatiot edellyttävät aitoa yhteistyötä niin yksiköiden ja osastojen sisällä kuin niiden välillä. Kaikissa asiantuntijaorganisaatioissa korostuu ihmisten kanssakäyminen ja aito vuorovaikutus. Oppivan organisaation kehittämistyössä olemmekin havainneet, että organisaation oppimien tapahtuu juuri vuorovaikutuksessa – ei yksin opiskelemalla.

ERILAISUUDEN YMMÄRTÄMINEN KOROSTUU

Tehokkaan vuorovaikutuksen edellytyksenä on ymmärtää yksilöllistä käyttäytymistä ja sen takana olevaa ajattelu- ja päätöksentekotapaa. Edistääksemme vuorovaikutusta, meidän tulee pystyä mukauttamaan toimintamme ja sanomisemme toisen tarpeisiin – ei omiimme. Tämän vuoksi meidän tulee pystyä ymmärtämään ja tulkitsemaan eri henkilöiden erilaista käyttäytymistä ja reagointia. Meidän on muistettava, että ihmisillä on hyvin erilainen tapa ajatella, tehdä päätöksiä ja toimia vuorovaikutuksessa.

KAIKKI LÄHTEE OMAN TOIMINTAMME YMMÄRTÄMISESTÄ

Valitettavan usein ristiriitatilanteissa teemme syntipukin siitä toisesta henkilöstä. Kuitenkin kaiken lähtökohtana on oman toimintamme ja käyttäytymisemme ymmärtäminen. Ennen kuin pystymme ylipäätään tiedostamaan sen, mistä erilaisessa ajattelussa ja käyttäytymisessä on ylipäätään kyse, on vuorovaikutuksen kehittäminen erittäin vaikeaa. On selvää, että kahdella henkilöllä, joista toinen on vahvasti analyyttinen ja toinen sosiaalisuutta korostava, on todennäköisesti vaikea ymmärtää toisiaan.

Tutkimusten mukaan oma ajattelu- ja päätöksentekotapamme heijastuu suoraan tietyn tyyppisenä käyttäytymisenä ja viestintänä.
Luovuus, oppiminen ja päätöksenteko- profiili ja valmennusohjelma on merkittävä väline jäsentää ja ymmärtää omaa ajatteluamme. Sen jälkeen kun olemme oppineet erittelemään eri tyylejä ja tunnistamaan ne itsessämme, voimme hyödyntää osaamistamme vuorovaikutuksessa ja tiimityössä.

Tyylien tunnistaminen

Erilaisuuden merkitys korostuukin juuri ihmisten kohtaamisissa, keskusteluissa ja tapaamisissa. Jotta voisimme kehittää vuorovaikutusta, on meidän pystyttävä tunnistamaan niin oma tyylimme kuin muiden henkilöiden tyylit. Vasta tämän jälkeen voimme mukauttaa viestimme toisen tyylille sopivaksi.

Meidän on siis pystyttävä ”lukemaan” toisten ajattelutavan piirteitä heidän käyttäytymisestään. Asia voi aluksi tuntua vaikealta, mutta valmennuksessa läpikäytävät ajattelutavan neljä ulottuvuutta – dominanssia – ovat selkeitä ja hyvin erilaisia ja siten tunnistettavissa. Mikäli meillä on vahva dominanssi, se näkyy ja kuuluu hyvin kauas. toisaalta myös hyvin alhainen dominanssi on erittäin selvä.

Seuraavassa on taiteilijan näkemys kahdesta eri tyylejä edustavista henkilöistä. Ne ovat karikatyyrejä, mutta niiden avulla voit varmasti paikantaa omasta lähipiiristäsi tyylejä edustavia henkilöitä.

Karikatyyrit on aika helppo tunnistaa analyyttiseksi ja sosiaaliseksi tavaksi ajatella ja tehdä päätöksiä. Kokemuksesta tiedämme, että nämä henkilöt toimivat työssä ja palavereissa hyvin eri tavalla, ja suuri riski onkin siinä, että ”puhutaan toistemme ohi”. Jotta pystyisimme kehittämään omaa vuorovaikutustamme, meidän tulee ensinnäkin ymmärtää, että erilaiset henkilöt ajattelevat ja toimivat eri tavalla. Toiseksi, meidän tulee pystyä tunnistamaan eri tyylit ja niihin liittyvät toimintatavat – ”mukavuusalueet” - ja sen jälkeen sopeuttamaan omaa toimintaamme paremmin tälle tyylille sopivaksi. Valmennuksen tavoitteena onkin tunnistaa kaikki neljä erilaista tyyliä, lisätä ymmärrystämme eri tyllien ominaisuuksia ja sitä kautta kehittää vuorovaikutustaitojamme.

INNOVAATIOISTA KONKREETTISEEN TOIMINTAAN -KOKONAISVALTAISUUDEN VAATIMUS

Lähes kaikissa organisaatioissa – niin yrityksissä kuin julkisessa hallinnossa – painotetaan toiminnan kehittämistä ja  uudistumista. Huomisen maailmassa niin ihmiset kuin organisaatiotkin kohtaavat yhä nopeamman muutoksen. Selviytyäksemme tulevaisuudessa, meidän täytyy löytää ongelmiin uusia ratkaisuja - luovuus korostuu. Tarvitaan uutta osaamista, monitaitoisuutta, kokonaisvaltaista näkemystä sekä rohkeutta olla visionääri. Pitää pystyä katsomaan sinne, minne ei vielä nähdä. Uuden luomisessa koostuu innovaatiokyky ja luovuus.

Käytännön elämässä uudet ideat eivät kuitenkaan yksin riitä. Meillä pitää myös olla kyky analysoida saamamme uusi informaatio sekä kyky organisoida kaikki toiminnaksi. Ilman todellisia toimenpiteitä uudistuminen ei käynnisty. Tämän lisäksi uudistumisessa on oleellista sen arvolähtöinen toteutus sekä ihmisten ja heidän tunteidensa huomioiminen. Luovuus voidaankin siten nähdä olevan kokonaisvaltainen ketju uusista ideoista konkreettiseksi toiminnaksi. Tämän vuoksi strategisen oppimiskehän viitekehyksen merkitys korostuu tavoiteltaessa kokonaisvaltaista ajattelua ja uutta toimintaa.

Tiimitason toiminta korostuu

Koska meissä harvassa on yhdessä ihmisessä olemassa kaikki edellä kuvatut ominaisuudet, korostuu tiimin merkitys. Mikäli tiimillä on  olemassa kaikki eri ulottuvuudet myös vahvoina painotuksina, sillä on hyvät edellytykset vastata muutoshaasteisiin.

Hyvin usein tämän päivän organisaatioissa juuri tiimeillä on keskeinen merkitys toteutettaessa muutoksia organisaatioissa. Tämän vuoksi on oleellista tuntea miten tiimit käsittelevät tietoa, tekevät päätöksiä ja oppivat. Näin voidaan saada tiimit toimimaan entistä tehokkaammin, määritellä niiden tavoitteet entistä tarkemmin ja myös kiteyttää tiimin jäsenten roolit ja vastuut entistä selvemmiksi.

Valmennuksen eräs keskeinen osa onkin aitojen tiimien ja ryhmien kokoontuminen sen jälkeen kun jokainen tiimin jäsen on ensin tutustunut materiaaliin ja laatinut oman henkilökohtaisen profiilinsa ja analysoinut sen. Oppimisen ja kehittymisen kannalta on keskeistä, että opitut asiat siirretään tiimitasoisella keskustelulla niin tiimin sisäisen toiminnan kehittämiseen kuin toiminnan uudistamiseen.